Kissatalon kuulumiset

Olisi niin mukavaa kirjoittaa riemumielin kivoista tapahtumista Kissatalolla.Ja toki aurinko joskus paistaa kun joku kissa, varsinkin aikuinen, saa uuden rakastavan kodin.Silloin on loppupäivä pelastettu.

Mutta kun tuntuu siltä, että viime aikoina on ollut niin paljon ikäviä kissakohtaloita. Kaikkien,jotka päästää kissansa ulos vaeltelemaan, pitäisi olla täällä näkemässä miten huonoon kuntoon karannut kotikissa voi mennä, kun se nälissään etsii (turhaan) ruokaa ja juuttuu ihmisten terasseille ja portaille kerjäämään.

Meille tuotiin loppukesästä ruskearaitainen, kesy tyttökissa,joka oli langan laiha ja kevyt kuin paperi.Eli kuivunut ja nälissää.Kun turkkia tarkemmin katsoi,sitä lähti tukkoina.Eläinlääkäri epäili sientä ja sienilääkitys pantiin alulle.M

Nyt on pentusesonki huipussaan.Olemme kyllä vähän ihmeissämme kun niitä ei ole läheskään niin paljon kuin viime vuonna tähän aikaan.Taisi olla silloin n.50-nyt vain 30.Tässäkin on kyllä ihan tarpeeksi.Tähän asti on löytynyt kotihoitopaikkoja,mutta seuraaville pennuille ei kyllä ole.Mihin ne laitetaan, sillä asia on kyllä niin,että Kissatalolle niitä ei voi ottaa.Ensiksikin talo on ihan täynnä.Ei ole huonetta mihin sijoittaa.On aina riski lyödä eri pentueita yhteen asumaan,sillä ne voivat tartuttaa toisiinsa tauteja.Pöpövaara on talolla suuri.Pikku pennut ovat kovin alttiita viruksille.Lisäksi pennuille pitää antaa paljon nk. sylihoitoa, että niistä tulee sosiaalisia ja ihmiseen luottavia. Usein talolle tuotu pentu sairastaa jo flunssaa,silmätulehdusta tai ripulia.Madotus onkin aina ensimmäinen toimenpide ennenkuin ne lähtevät väliaikaiseen kotihoitoon.

Kotihoitopaikka sitoutuu pitämään kissanpentuja kunnes ne ovat luovutusiässä,eli 12 viikkoisia.Siinä vaiheessa me toivomme , että useimmat ovat jo varattuja ja voivat lähteä suoraan omaan kotiin.Pyrimme laittamaan jokaisesta pennusta kuvan kotisivuillemme (www.vaasankissatalo.org kotia vailla osioon.

Jos siis arvelet voivasi ottaa 1-5 kissanpentua hoitoon,niin ota vain rohkeasti yhteyttä.Voit vaikka soittaa Kissiksen puhelimeen 050-5316173. Varmaan saat paljon ihania hetkiä seuratessasi kissanpennun kehitystä. Onko maailmassa  ihanampaa kuin pieni 5 viikkoinen taapero (no,ehkä kuitenkin ihmisvauva…)

2.8.2011 Anna-Liisa

Jokainen arvaa. että kesäaika on vuodenajoista kiireisin Kissatalon toiminnassa.Kiirettä on alvariinsa kuskata kissoja eläinlääkäriin rokotettavaksi,steriloitavaksi tai hammashoitoon ja silmätulehduksia varten. Koska on niin paljon kissoja(nyt 115) niin ruokaa pitää hankkia vähän väliä….kun ne syövätkin niin hyvin.Siivottavaa riittää yllin kyllin-tuntuu siltä, että kesäkuumalla karvanlähtö on kovempaa kuin normaalisti.

Kissatrafiikki on nyt kiihkeimmillään.Puhelimet soi yhtenään.Kuka valittaa surkeana kun heidän kissansa on karannut(lue. hypännyt ikkunasta,parvekkeelta,livahtanut ovesta,lähtenyt pihalta livohkaan. Toinen taas soittaa,että heidän pihalleen tai terassille on pesiytynyt kissa ,joka ei suostu lähtemään pois. (ei tietenkään kun he ruokkivat sitä niin hyvin. Kuka nyt lihapatojen ääreltä lähtisi) Ihmiset odottavat, ett me lähdemme pillit soiden hakemaan pois vieraat kissat. Lähdemme vain,jos he ovat saaneet kissan johonkin suljettuun tilaan,josta se on helppo saada kiinni.

Kissanpennuista soitetaan nyt tuhka tiheään.No,eihän niitä ainakaan voi jättää luontoon talveksi.Tänne vain Kissatalolle.Vaikeinta on löytää niille väliaikainen kotihoitopaikka,sillä talolle niitä ei voi tuoda ennenkuin rokotukset on kunnossa.Eilenkin tuotiin Kurikan löytöeläintalosta emo ja 5 kpl 1,5 viikkoista pentua.Olisivat menneet muuten piikille.EI,EI missään nimessä tuumasimme ja otimme vastaan….

Kauheimpia kokemuksia on eilen hakemamme aikuinen kissa,josta soitettiin.Iso punainen,pitkäkarvainen kolli oli kauan vaeltanut rannoilla mökkialueella. Rouva sai kesyn kissan houkuteltua saunakamariin ´josta sen saimme koriin.Näky oli sydäntäriipaiseva.En ole koskaan nähnyt niin huonokuntoista ja laihaa kissaa.Luuta ja nahkaa. Koko takapää karvaton.Kissa kuin riuku,silmät syvälle painuneet nestehukasta.VOI!

Tänään se oli lääkärillä,joka  antoi vähän toivoa selviytymisestä.Se nesteytettiin,sai antibioottia,kortisonia ja nyt erikoisruokavaliolla yrittää toipua kotihoidossa.Kunpa se tervehtyisi!!

Eli-on ilon ja surun hetkiä Kissatalolla-niinkuin elämässä aina!

19.7 2011 Anna-Liisa

Kissafani lehdessä (2/2011) oli mielenkiintoinen juttu siitä miten eri lailla ihmiset suhtautuvat kissaansa.Analyysin mukaan kissanomistajia on kolme ryhmää:1) Rakastavat omistajat, 20 %.He ottavat huomioon kissan tarpeet, apunaan kissan fysiologian tunteminen. 2) Laatua ja statusta hakevat omistajat, 21 %. He tavoittelevat erikoisuutta, kulkevat trendien perässä.Kissa elää omistajan ehdoilla ja tällöin syntyy helposti esim. käytösongelmia. 3) Kissaan välinpitämättömästi suhtautuvat omistajat, 59 % Kissaa pidetään lemmikkinä , koska siitä ei ole vaivaa eikä sitä tarvitse erityisemmin huoltaa.

Minua hämmästytti ja suretti tuo viimeinen kohta ja suuri prosenttiluku. Olemme kyllä havainneet ihmisissä suuria eroja kun he tulevat Kissatalolle hakemaan kissaa lemmikiksi. Monet kertovat vuolaasti kissoistaan-nykyisistä tai edesmenneistä. Ja mehän kuuntelemme mielellämme tarinoita persoonallisista kissoista.Täll aiset ihmiset tuntevat kissojen tapoja ja ymmärtävät ja arvostavat kissaa ystävänään.

On myös ihmisiä, jotka tulevat kertomaan,että haluavat  tuoda kissansa kissatalolle, koska muuttavat toiseen asuntoon-joskus sellaiseen johon ei saa ottaa kissaa. Kuinka joku voi luopua kissasta sellaisen syyn vuoksi ?Eikö kissa merkitse hänelle mitään?  Entäpäs nuori pari, joka tuo kissansa (2 hienoa isoa ) meille,koska heille tulee vauva. Kissaihmisen mielestä vauva ja kissa sopivat vallan hyvin saman katon alle. Tällaiset ihmiset pitävät kissaa esineenä,jonka voi dumpata pois kun ei enää sovi suunnitelmiin.

Jaa-a. Mitenkähän  saisi kissan arvostusta parantumaan? Kai täytyy vain neuvoa ja informoida ihmisiä ja saada heidät huomaamaan miten herkkä ja tunteva eläin kissa on. Kun kissa saa osakseen huomiota ja rakkautta,se palkitsee sen moninkertaisesti

13.6 2011 Anna-liisa

Meillä kissatalolla on periaate,että luovutamme kissan vain sisäkissaksi tai valvotusti  ulkoilevaksi. Niin määrää valtakunnallinen järjestyslakikin-niin me sen tulkitsemme; taajama-alueella kissa on pidettävä kytkettynä. Tämä aiheuttaa kovin usein ristiriitaa, koska on ihmisiä, jotka ovat kasvaneet maalla,jossa kissat aina vilistelivät vapaina. Ajat ovat nyt  ihan toisenlaiset. Valtavan paljon kissoja jää auton alle-kuolevat tai vammautuvat.Paljon on naapureita, jotka eivät  siedä sitä, että vieras kissa tulee heidän pihalleen rapsuttamaan kukkapenkkejä ja pissailemaan nurkkiin.

Maallakaan kissa ei ole turvassa ulkona.Olen kyllä kuullut, että siellä on ilveksiä, kettuja,pöllöjä ja haukkoja, jotka kaikki voivat tappaa pienikokoisen kissan. Pari viikkoa  sitten saimme tästä järkyttävän esimerkin.

Laihialta soitettiin, että keskellä metsää, n.7 km lähimmästä talosta istuu kesy kilpparikissa ja naukuu surkeasti.He veivät seuraavana päivänä sille ruokaa,jonka se ahmi innokkaasti.Soitettuaan meille, he toivat sen ja voi- niin suloista kissaa en ole aikoihin nähnyt. Se oli niin ystävällinen(onnellinen?) ettei tiennyt kuinka päin olisi puskenut ja pyörinyt. MUTTA-se oli loukkaantunut.Eläinlääkäri totesi, että alahuuli oli halki ja kovasti tulehtunut.Tulehdus oli jo levinnut luuhun asti.Alaleuan hampaita oli irti, tassuista oli kynsiä poikki ja niskassa isot haavat.Hän totesi,että jokin isompi eläin oli kantanut kissaa suussaan ja kissa oli rimpuillut ja kynsinyt ja pyristellyt -taistellut henkensä edestä.Ja päässyt irti.

Nyt Helmi on kotihoidossa toipumassa .Eikö tässä ollut varoitus kaikille teille, jotka päästätte rakkaan kissanne ulos ajatellen ehkä, että ei sille mitään satu.

Entäs ne 120 kissaa Kissatalolla? Ne ovat kaikki jonkun kissoja, jotka on päästetty ulos (usein leikkaamattomia)ja sitten ne ovat lähteneet  seikkailemaan palaamatta koskaan kotiin.

7.5 2011 Anna-Liisa

EU on nimittänyt tämän vuoden vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. Yhteiskunnassa on monia sektoreita,joilla voi antaa panoksensa jonkun itselle tärkeän asian hyväksi. Onkin mielenkiintoista miten eri asiat koetaan tärkeiksi ja mielekkäiksi.Kuka uhraa vapaa-aikansa urheilun parissa valmentaen junioreja, kuka SPR:n joukoissa ym. Eläinsuojelutyö on useiden ihmisten mielestä kovin tärkeää, mutta olemme kuulleet myös erilaisia kommentteja. Mielipiteitä on siis monia.

Kuitenkin lienee nykyään niin, että ihmiset kyllä ovat hengessä mukana (esim.maksavat jäsenmaksua) mutta konkreettiseen työhön on jo vaikeampaa saada liikkeelle. Mekin olemme tämän huomanneet.Karu totuus on, että meitä on aivan liian vähän ihmisiä pyörittämässä Kissatalon toimintaa. Erityisen harmillista on, että jos innokkaita nuoria tulee talolle, käy ilmi, että he asuvat muualla Pohjanmaalla ja ovat vain käymässä Vaasassa.Mistä löytyisi täältä kotikaupungista kissaystäviä,jotka haluaisivat uhrata vähän vapaa-ajastaan kodittomien kissojen hyväksi.

Tarvitsisimme auttavia käsiä esim.lauantai - ja sunnuntaiaamuisin siivoamaan kissatalolle, hoitovuoroon pariksi tunniksi iltaisin, kotihoitopaikkoja pennuille n. 5 viikoksi sekä aktiivijäseniä,jotka osallistuvat kokouksiin ja ovat mukana  esim.tapahtumien suunnittelussa. Tässä nyt vain muutamia esimerkkejä.

V aikka  tällainen toiminta verottaa vapaa-aikaa,niin se on myös kovin antoisaa.Mitä enemmän aikaa viettää kissojen kanssa ,sitä rakkaammaksi ne käyvät. Aina kun joku kissoistamme  saa oman rakastavan kodin, on se ilon päivä meille.  Itse olen ollut mukana 10 vuotta ansiotyön ohella ja nyt viimeiset 5 vuotta eläkkeellä.Usein ihmettelen,mitä tekisin nyt kaiket päivät ellei tätä kissatouhua olisi.On se sen verran kivaa.

Tervetuloa joukkoomme Vaasan Kissatalon porukkaan!

5.4 2011 Anna-Liisa

Tässä seuraa nyt vähän jatkoa edelliseen kirjoitukseen.Niinhän se on että sydämen kyllyydestä suu puhuu niinkuin sanonta kuuluu.Me olemme kissatalolla viime aikoina aina vain joutuneet painiskelemaan ikävien asioiden kimpussa: viattomia eläimiä kohdellaan julmasti!

Kerroin alkoholistin koirista.No jatko kuuluu näin. Asioihin siis puututtiin ja koirat otettiin pois ja mies haettiin ihan poliisin ja ambulanssin voimin katkolle toipumaan. Siellä hän vietti viikon ja joku hommasi hänelle sitten uuden asunnonkin(kun vanha oli niin siivoton ja haiseva) Ja kuinka ollakaan hoidetut ja siistityt koirat PALAUTETTIIN miehelle. Ja niin sama meno jatkuu ja mies saa rauhassa ryypätä.

Tämä oli kyllä meille sellainen sokki,että ei tiedä itkeäkö vai nauraa.Lain mukaan on palautettava eläimet omistajalleen.Vasta kun oikeus määrää eläintenpitokieltoon,niin ei tarvitse palauttaa niitä.

No sitten toinen tapaus pari viikkoa sitten: Nuori mies haki maalta kissanpennun. Oli niin kiva leikkiä sen kanssa-ottaa takatassuista kiinni ja pyörittää ilmassa ja viskata sitten päin seinää.Sillä seurauksella tietysti, että jalat murtuivat.Voi, voi taisi kissa kuolla kun ryömi sängyn alle eikä sieltä tullut enää.No haenpas uuden, tuumasi mies.jne.jne. Eli 3 kissaa koki tällaisen  kauhistuttavan kuoleman, yhden  pennun eläinsuojeluvalvoja vei kotiinsa elävänä.

Onko mies psyykkisesti sairas vai vain muuten tunnevammainen? Saako hän jonkinlaisen kicksin siitä että näkee kissan kärsivän? Ei riitä ymmärrystä,vain vihan tunne on päällimmäisenä. Eikä ollenkaan auta selitykset, että onneton ihminen siinä vain purkaa omaa ahdistustaan. Niinhän on yritetty selittää eläinten rääkkääjien käyttäytymistä. On pelottavaa , jos on niin että nykyihminen on kadottanut herkkyyden ja ymmärryksen kun on kyseessä eläin joka on tunteva olento ja joskus ihan ihmisen armoilla.

Molemmista tapauksista on tehty rikosilmoitus, joten jäämme odottamaan oikeudenkäyntiä.Toivottavasti nostetaan syyte¨. Kyllä olisi lainlaatijoilla vielä töitä kun on kyseessä eläimiin kohdistuvat laiminlyönnit ja kidutukset.

Ensi kerralla kyllä kirjoitan jotakin positiivista ja iloista.Sellaistakin koemme Kissatalossa.

11.3 2011 Anna-Liisa

Aihe on hiukan arkaluontoinen. Viime aikoina on kuitenkin ollut parikin surullista tapausta,jolloin olemme joutuneet poikkeamaan käytännöstämme, että Kissatalolle otetaan vain ulkona kulkevat kodittomat kissat.

Tosiasiahan on, että on ihmisiä,jotka rakastavat eläimiä ja ottavat niitä kotiinsa, mutta ajan mittaan eivät kykeenekään niistä huolehtimaan. En nyt tarkoita allergiatapauksia tai avioeroja. Niitä emme yleensä ota vastaan ellei kissa ole otettu aikoinaan meiltä.

Paljon vakavampia ovat alkoholistit,huumeidenkäyttäjät ja mielenterveysongelmaiset. Jos kuulemme,että alkoholistilla on kissa/kissoja,joita omaisten tai naapurien mukaan ei hoideta, niin ryhdymme kyllä toimenpiteisiin.Kuinka monessa ” juoppokämpässä” olenkaan ollut hakemassa pois kissaa¨ja järkyttyneenä nähnyt miten ihminen  ja eläin sellaisissa olosuhteissa elää.

Pari viikkoa sitten otettiin kaksi koiraa ja kaksi kissaa talteen paikasta,jossa koirat eivät olleet olleet ulkona yli kuukauteen.Pissat ja kakat oli tehtävä sisällä nurkkiin.No eläimethän olivat ihan hirvittävän näköiset ja haju sen mukainen-kaamea..Toinen kissoista , joka oli jo vanha , kuoli eilen.Sillä oli jo otettaessa hengitysvaikeuksia,jotka pahenivat ja se nukahti koriinsa.Ehkä parasta niin.

Niin ikään pari viikkoa sitten omainen soitti, että maalla aikuisella poikamiehellä oli kellarihuoneessa 12 kissaa.Kuusi niistä oli pentuja (n.4-5kk) ja loput aikuisia.Ketään aikuisista ei ollut kastroitu, puhumattakaan madotuksesta ja rokotuksesta.Ei kuulemma ollut rahaa leikkauttaa vaikka oli sanottu, että lisää pentuja tulee varmasti.Rahat menivät alkoholiin…

No,me haimme pennut pois ja aiomme järjestää, eli hakea ne aikuiset leikattavaksi ja viemme sitten takaisin, sillä hän rakastaa niitä eikä halua niistä luopua. Meistä on parempi hoitaa asia näin kuin että joudumme jatkossa useasti hakemaan sieltä pentuja.

Hohhoijaa . Työt ei lopu ikinä.

6.2 2011 Anna-Liisa

Kesäkuussa aiomme viettää Vaasan Kissatalon 15 vuotis juhlaa.Ihan kivasti ovat kuluneet nämä 15 vuotta.Toki kissoja on liikaa,johtuen siitä että emme lopeta ns.villejäkään. Vuosien mittaan olemme huomanneet puutteita  vanhassa talossa ja olemme remontoineet tiloja useaan otteeseen.Suurin ongelma on talon lämmitys(=ikivanha, huonosti toimiva öljylämmitin)sekä ruostuneet vesiputket.Kesän ajaksi nämä puutteet aina unohtuvat ja nautimme suuresta pihapiiristä,jossa voimme pitää mm.kirpputoria.Ala-ja yläkerta on tosi hankala asia.Säälimme kovasti yläkerran kisuja,jotka eivät koskaan pääse ulkotarhaan niin kuin alakerran sakki,joka melkein asuu siellä kesäisin.

Eli uusi talo pitäisi löytyä.Olemme useasti istahtaneet neuvottelupöydän ääreen talotoimen virkamiesten kanssa.Tulos on aina ollut, että ei ole vapaita tiloja.Yksityisiltä ei kannata kysyä,sillä vuokrat olisivat meille liian korkeat.Ja testamentteja ei ole tullut…

Haluaisin tässä kohdassa korjata  vallitsevan väärinkäsityksen kun ihmiset voivottelevat ja sanovat, että “kyllä kaupungin pitäisi etsiä teille ja Koiratarhalle paremmat tilat”. Löytöeläintalot eivät ole kaupungin toimintaa, vaan Koiratarha on kahden ihmisen oma yritys ja Kissataloa ylläpitää vapaaehtoisvoimin yhdistys nimeltä Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry.

Eri asia on sitten,että toki kaupungin maine ja imago kärsii siitä,että kodittomia eläimiä varten ei viitsitä järjestää kunnollisia tiloja. Hävettää kun muualta tulevat ihmiset ihmettelevät. Meistä kyllä tuntuu siltä, että asia on hyvästä tahdosta kiinni -ja mitä asioita päättäjät priorisoivat.

Olin pari päivää sitten erään(nais)virkamiehen puheilla.Tiesin,että hän on eläinystävä ja hänellä on vaikutusvaltaa.Kovasti lupasi tiedustella tiloja ja puhua puolestamme.Kehotti myös ottamaan Vaasan poliittisiin päättäjiin yhteyttä- niihin ,joiden tiedetään olevan eläinystäviä.

Eli-tsemppi jatkuu ja mielialan on pysyttävä optimistisena.

13.1 2011 Anna-Liisa

Jouluaamu valkeni ja kissiksen aamuhoitaja totesi kahukseen, että nyt on putket jäätyneet.Ei tule vettä hanasta ja paine lämpöventtiilissä laskee koko ajan, mikä tietää talon vähitellen tapahtuvaa kylmenemistä kun vettä ei tule putkistoon.(sen verran minäkin ymmärrän putkijutuista!)Voi kauhistusta-mistä apu jouluna?

No, siitähän alkoikin sellainen rumba,että harmaita ¨hiuksia jo pukkaa. Kun vihdoin saimme putkimiehiä paikalle,niin milloin oli yksityisen firman, milloin kaupungin ja yhteen tehtävään piti olla  kaupungin mies ja päinvastoin.Sitten alkoi julmettu vesivuoto keittiön seinässä kulkevasta vesiputkesta.Se oli ruostunut puhki.Sen korvaaminen uudella putkella kesti ja kesti.Tässä vaiheessa talo oli jo kylmä ja käytiin ostamassa  irtopattereita joka huoneeseen. Vihdoin eräänä päivänä tuli viesti-tänään tulee lämpöä taloon.

Eipä tullutkaan.Pikku eteisen patterista syöksyi reiästä vettä lattialle.Tytöt hiki hatussa jo keräsivät vettä sankoon ja kaatoivat vessanpyttyyn.No ,vesimittarin hana vain kiinni ja veden tulo lakkaa. Kas kummaa, se vipu katkesi -ja vesi jatkoi virtaamistaan.Nyt tuli jo kiire saada putkimies taas takaisín talolle.Koko talon putkisto tyhjennettiin vedestä talon ulkopuolelta(en tiedä tarkalleen mistä).Patteri vietiin pois jne jne.

Torstai iltana talossa hyrräsi  vihdoin iloisesti öljylämmitin ja ihanaa lämpöa virtasi huoneisiin.Kissojen ei tarvinnut enää tungeksia kylki kylkeen kiinni toisiinsa lämpöä hakiessaan.

Nyt on vain tilanne se , että kolme kiintopatteria on poistettu seinistä.Se vaikuttaa kyllä lämpöön ja jää nähtäväksi milloin armon herrat tuovat ne takaisin-korjattuina ,kun uusiin ei ole enää määrärahoja….

Toivon hartaasti, että toista talvea ei tarvitsisi olla tuossa talorähjässä.Mutta missä se uusi talo luuraa?

31.12 2010 Anna-Liisa